pysähtyneet salamat hiljaiset valopatsaat kuin taivaankannesta roikkuvat jääpuikot ajan rajalla
puu siemenessään uinuu suuri
laaja latva, syvä juuri
syvempi kuin avaruus on sen olemisen hiljaisuus
Lähetä kommentti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti